Seurasin tänään WWF:n tiedotustilaisuutta luonnonvarojen kulumisesta. Tässä havainnot:

WWF:n Liisa Rohweder esitteli Living Planet Reportin 13.10.2010
WWF:n Liisa Rohweder esitteli Living Planet Reportin 13.10.2010

Monimuotoisuuden heikentyminen on ensimmäinen keskeinen Living Planet -mittari.

Monimuotoisuus on laskenut globaalisti 30% vuodesta 1970 (jolloin indeksia alettiin ylläpitää) ja se johtuu pirstaloitumisesta ja elinalueiden yleisestä katoamisesta sekä erittäin merkittävänä syynä on ilmastonmuutos. Kasvien liikahyödyntäminen mm. lääkkeiksi sekä vielä saastuminen yleensä. Trooppisilla alueilla monimuotoisuus on laskenut jopa 60%.

Asian pahaksi tekee sen, että juuri trooppiset alueet ovat köyhimpien joukossa ja siten tästä seuraava pahoinvointi kohdistuu juuri siihen väestönosaan, jolla ei ole varaa kantaa sen kustannuksia. Pohjoisilla alueilla monimuotoisuus on laskenut vain vähän 1970-luvulta lukien, mutta tämä ei ole hyvä indikaatio, vaan pohjoiset maat ovat hyödyntäneet omat luonnonvaransa jo ennen tätä ajankohtaa ja lisäksi pohjoisten valtioiden kasvu on 1970-luvulta saavutettu heikompien maiden kustannuksella.

Ekologinen jalanjälki on toinen keskeinen Living Planet -mittari. EJ on maapallon kantokykyyn nähden nykyään jo 1,5-kertainen ja se on ylittänyt kantokyvyn (1:1 kulutus kantokykyyn nähden) jo 1970-luvulla. Kantokyvyn ylittäminen on jonkun aikaa mahdollista, mutta vain jonkun aikaa ja korjaustoimenpiteet on tehtävä pian. Kuluttamisen epätasapainoa kuvaa vertailu: yhden USA-laisen jalanjälki vastaa 43 afrikkalaisen jalanjälkeä! Toisaalta, jos kaikki planeetallamme kuluttaisivat siten kuin intialaiset tekevät, olisi kulutuslukumme kantokykyyn nähden vain 0,5, eli kuluttaisimme niin vähän, että planeetan uusiutuminen ehtisi hyvin korvata kuluttamamme, emmekä siten siis söisi tulevien sukupolvien pääomaa.

WWF:n Liisa Rohweder kuitenkin kertoi, että kestävä tulevaisuus on mahdollinen. Maankäyttö on suunniteltava kokonaan uusiksi. Ruokavalion tulisi muuttua luonnonvaroja säästäväksi ja talouden kasvun mittaaminen BKT:n mittareilla tuli lopettaa. Tietenkin tarvitaan kaikkien toimijatahojen sekä yksittäisten ihmisten sitoutumista muutokseen. Muutos sinänsä raaka-aineintensiivisillä toimialoilla tulee jo raaka-aineiden vähentymisenkin vuoksi olemaan vaikeuksia, kun taas muutokseen aktiivisesti hyppäävät yritykset tulevat Rohwederin mukaan saamaan kilpailuetua.

Vähähiilisen talouden keskiössä on fossiilisista polttoaineista luopuminen. WWF vaatii 2050 mennessä 95%:sta uusiutuvien energiavarojen käyttöä. Toisaalta uudet älykkäät sähköverkot tulevat mahdollistamaan sähkön säästämisen.