Lohijokien kunnostus vaatii maatalouden päästöjen loppumisen

Koskien kohtalo maatalouden käsissä

Tänään (5.11.2010) Oulussa väitellyt Pauliina Louhi on väitöskirjatutkimuksessaan selvittänyt, että aikanaa tukinuittoa varten ruopattujen koskien ja jokiemme ennallistaminen ei ole palauttanut vesistöjen kalakantoja. Kantojen palautumisen esteenä on Louhin mukaan maatalouden päästöjen jatkuminen vesistöihin. Siis kääntäen, niin kauan kun maatalouden annetaan jatkaa vapaata mellastamistaan, kalakannat suomalaisissa vesistöissä eivät voi palautua eikä koskien kunto ennallistua.

Koskien palautuminen jo osa ympäristölainsäädäntöämme – periaatteessa

Ympäristölainsäädäntömme on jo tänä päivänä koskien kannalta selkeä niiltä osin, että saastuttaja maksaa -periaate toteutuu Suomessa. Näin periaatteessa. Käytännössä kuitenkin minkäänlaista linjaa maatalouden vastuusta ei ole nähtävissä ja niin kauan kun Keskusta on hallitusvastuussa tai edes merkittävässä oppositioasemassa, ei muutosta ole edes odotettavissakaan. Koskien kannalta Louhi kirjoittaakin “Kunnostuksissa tulisi huomioida myös purojen valuma-alue. Valuma-alueella tapahtuvat maankäyttömuutokset, kuten maa- ja metsätalous sekä turvetuotanto heijastuvat suoraan purojen toimintaan. Esimerkiksi vesistöön huuhtoutuva kiintoaine saattaa tunkeutua lohikalojen kutusoraikkoon, jolloin sen sisällä kehittyvien mätimunien elinkyky heikkenee.”

Koskien kunto ja rahan arvo ovat käänteisessä kohtalonyhteydessä

Jos me suomalaiset mielimme palauttaa vesistöjen kunnon luonnolliseksi, muutos eduskuntaan ja hallitukseen on saatava. Koskien ja jokien tilan heikkeneminen ei saa jatkua. Yleensäkään luonnon sivuuttaminen tärkeiden asioiden listalla aina rahan varjolla ei saa jatkua.

Lähde: http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/vaitos10/louhi.html

Linkki Louhin väitöstutkimukseen: klikkaa ja lue itse mistä koskien kunnossa on kyse.