Finanssivero käyttöön heti
Finanssit kuntoon finanssiverolla
Poliitikot kautta Euroopan ovat viimeisen noin reilun vuoden ajan hennosti nostaneet esille finanssiveron, joka leikkaisi valtioille siivun valuuttakaupan tai osakekaupan volyymin mukaan. Muun muassa Ruotsi, Britannia ja Brasilia ovat jollain tasolla soveltaneet finanssiveroa ja täten kyse ei ole mistään tuntemattomasta peikosta.
Finanssiveron vastustajat (lue: rahoitusala oman edun tavoittelussaan) varoittelevat finanssiveron johtavan investoijien pakoon Suomesta, jos täällä otettaisiin käyttöön tuollainen maksu yksipuolisesti. Saattaa todellakin olla niin, että pientä liikehdintää voisi syntyä ulospäin, mutta aivan yhtä lailla liikettä syntyisi kohti Suomea, kun täällä yhteiskunnan rahoitus saataisiin kuntoon ja siten olot täällä saataisiin taas houkuttelevaksi olla ja yrittää. Lisäksi on muistettava, että tällä hetkellä – kun mitään finanssiveroa Suomessa ei ole – yritysmaailma sulkee silti tehtaita ja vie ulkomaille tuotantoaan sekä sijoituksiaan, joten pelotteluargumentti ei yksinkertaisesti ole pätevä.
”Suomen tulisi kääntää kurssia ja ottaa aloitteellinen linja kestävien rahoitusmarkkinoiden luomiseksi ja kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron aikaansaamiseksi. Suomella olisi halutessaan mahdollisuus ajaa muutoksia esimerkiksi Euroopan unionin ja kansainvälisten rahoituslaitosten kautta”, Attacin puheenjohtajaksi valittu Mikko Sauli sanoo.
En voisi olla Saulin kanssa enempää samaa mieltä. Aloitteentekijöitä tarvitaan ja alotteiden aika on nyt heti, eikä jahkailun jälkeen. Suomen ajautuminen Kreikan tilaan on vain ajan kysymys, kun muistaa, että Suomi ottaa tänäkin vuonna kymmeniä miljardeja uutta lisäistä lainaa. Valtiokonttorin apulaisjohtaja Mika Arola kirjoittaa talouskatsauksessaan: “Valtiontalouden tila pysyy edelleen heikkona, valtiovarainministeriön ennusteen mukaan valtiontalouden alijäämä on kuluvana vuonna yli 6 prosenttia/BKT. Valtionvelka nousee yli 40 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.”
Suomi ylittää siis euroalueen vakauskriteerin 3% tulojen alijäämästä jo tänä vuonna ja valtionvelka, kun se lähtee kasvuun, pysyy liian herkästi kasvusuuntaisena, kuten 90-luvun laman jäljiltä on nähty. Siksi maahamme on löydettävä uusi tapa rahoittaa valtiontaloutta ja tuon järjestelmän on oltava nimenomaan sellainen, ettei taas kerran kansan selkänahasta oteta voittoja. Ja juuri sellainen instrumentti on finanssivero, jonka taso voisi olla reilusti korkeampi kuin mitä poliitikot ovat pohtineet, eli ei suinkaan 0,05% vaan noin puoli prosenttia, jolloin rahoitusmuodolla olisi todellista vaikutusta ei vain valtion varainhankintakeinona, vaan myös spekuloinnin estäjänä.
Finanssiveron kohdehan on sijoitukset niitä ostettaessa ja/tai myytäessä. Täten vastuullinen ja rahoitusmarkkinoita rauhoittava sijoittaminen, joka pitää ostamansa arvopaperit kymmenenkin ja yli vuotta, ei joudu kärsimään 0,5% maksusta käytännössä mitään. Jo pelkästään hallinnointipalkkiot finanssilaitoksilla ovat niin suuria, että finanssivero ei tuntuisi pitkän tähtäimen sijoittajan salkussa millään tavalla.
Finanssivero on siis otettava käyttöön niin pian kuin mahdollista ja sen avulla on maamme vakava rahoituskriisi saatavissa nopeastikin kuntoon. Nyt vaaditaan poliittista rohkeutta ja kauaskatseisuutta.
Linkit: http://www.attac.fi/?q=node/160
Hyvä Saku!
En voisi olla enempää samaa mieltä!
Mitähän sinne vanhaan kuusikkoon kuuluu? Onko siellä pelkkiä pölkkypäitä? Vai saisivatko ne ehkä puolen prosentin veron aikaan spekulaatiota hillitsemään? Kuten runossani sanoinkin: rahan liike on nyt aivan liian nopeaa – valon nopeus on tietysti sähköisen viestinnän ominaisuus.
Hyvää kesää!